Kondylooma

Kondomin käyttö suojaa sukupuolitaudeilta.

Kondylooma eli visvasyylä on yleisin sukupuoliteitse tarttuva virus.

Kondylooman aiheuttajana on ihmisen papillooma- eli kondyloomavirus (HPV). Sukuelinten alueella on todettu 20 erilaista papilloomavirustyyppiä. Jotkin virustyypit aiheuttavat syylämäisen kasvaimen sukuelinten alueelle. Osa puolestaan aiheuttaa piileviä tulehduksia, jotka todetaan papa -näytteessä (irtosolututkimuksessa) ilmenevinä solumuutoksina.

Kondylooma ei yleensä ole pahanlaatuinen sairaus. Suuri osa kondyloomista paranee itsestään. Joidenkin kondyloomavirustyyppien on kuitenkin todettu aiheuttavan kohdunkaulan limakalvolla solumuutoksia, mikä lisää riskiä sairastua kohdunkaulasyöpään. Säännölliset gynekologikontrollit ovat tärkeitä kohdunkaulansyövän ehkäisemisessä.

Tartunta

Kondyloomavirus tarttuu kosketuksen välityksellä, pääasiassa suojaamattomassa sukupuoliyhteydessä. Itämisaikaa on vaikea määritellä, se voi vaihdella muutamasta viikosta jopa vuosiin.

Osa tartunnan saaneista jää viruksen kantajaksi. Tällöin kondylooma voi uusiutua monenkin vuoden jälkeen, ilman että on kyse uudesta virustartunnasta. Uusiutumiselle altistavia tekijöitä voivat olla esimerkiksi stressitilanteet.

Oireet

Kondylooma infektio on usein täysin oireeton. Toisinaan infektio voi ilmetä kukkakaalimaisina syylinä tai näppylöinä sukuelinten alueella. Ne voivat joskus aiheuttaa kutinaa, punoitusta ja haavautumista ulkosynnytinten, esinahan ja peräaukon seutuun. Oireilu on usein jaksottaista ja voi olla vuosiakin kestävää.

Tavallisin virustyyppi aiheuttaa litteän syylän, jota paljain silmin on mahdoton erottaa, mutta papa- näytteestä se voidaan todeta.

Taudin toteaminen

Perinteiset kondylooma eli visvasyylät lääkärin on helppo tunnistaa paljain silminkin sukuelinten alueelta. Osa syylistä saattaa kuitenkin jäädä löytämättä, erityisesti miehillä, mikäli syylät sijaitsevat virtsaputken alkuosassa tai peräaukossa.

Litteä kondyloomainfektio löytyy naisilla yleensä papa-kokeessa. Jatkotoimenpiteenä voidaan tehdään kohdunsuun tähystys eli kolposkopia. Tällöin otetaan poikkeavan näköisiltä kohdunsuun limakalvoalueilta pieniä koepaloja, joiden perusteella jatkohoito määräytyy.

Hoito

Kondylooma infektio on viruksen aiheuttama, joten siihen ei ole parantavaa hoitoa. Tauti paranee usein itsestään elimistön oman puolustusjärjestelmän aktivoituessa. Virusta vastaan kehittyy immuniteetti, joka estää saman kondyloomavirustyypin tarttumista uudelleen, mutta ei takaa immuniteettia muille virustyypeille.

Yleensä hoidossa joudutaan yhdistelemään eri hoitomuotoja ja hoidon tavoitteena on tuhota näkyvät syylät. Myös partneri hoidetaan samanaikaisesti.

Ulkoisia kondyloomia voidaan yrittää poistaa omatoimisesti penslaamalla apteekista saatavalla reseptivalmisteella. Pensalaus sopii parhaiten pieniin yksittäisiin kondyloomiin. Penslaushoitoa ei saa käyttää raskauden aikana.

Kohdunsuun, emättimen ja virtsaputken kondyloomien hoitoon penslaushoitoa ei voi käyttää. Näiden alueiden kondylooma voidaan hoitaa kirurgisesti poistamalla, tuhoamalla laseria hyväksi käyttäen tai kohdunsuulta ns. sähkösilmukalla poistaen. Eri hoitomenetelmien käyttö harkitaan tapauskohtaisesti.

Uusin lääke kondyloomien hoitoon on reseptillä saatava voide, joka paikallisesti levitettynä aktivoi elimistön immuunipuolustusta hyökkäämään viruksia vastaan.

Hoito vaatii pitkäjänteisyyttä, koska näkyvien syylien ohella samaa virustartuntaa saattaa olla vasta itämässä muualla limakalvoilla. Hoidon jälkeen seuranta on tärkeää. Naisilla seurannassa käytetään apuna Papa-näytteiden ottoa.

Lähteet: Lääkärin käsikirja 3.10.2004, Duodecim 2002;118(13):1388-1396 KTL;Kansanterveyslehti 2001, 1999, Lääkärilehti; 1999;54